Tänään sitten alkoi uinti tekniikan hiominen. Tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä olisi käsivedon kadenssin nopeuttaminen. ja tehokkaimman uinti nopeuden hahmottaminen.
Siihen liittyen tänään olikin vuorossa, hieman yllättäen, 400m ja 200m testit. Tämä sen vuoksi, että aina on tarpeellista määrittää lähtötaso ennen uuden tekniikan kokeilemista jotta voi seurata kehittymistään. Testin ajoitus ei ollut paras mahdollinen koska luotettavimman tuloksen saisi aina levänneenä. Nyt ei ollut kuitenkaan aikaa tekosyille vaan veteen ja uimaan.
Alkulämpönä 250m + 4x100m (erilaisia tekniikka harjoituksia). Sitten oli testien vuoro. Ensimmäisenä oli siis 400m uinti. Uin vanhalla tekniikalla ja katsoin mihin rahkeet riittävät. Huomaan, että maksimilla tehoilla uidessa käsivetojen kadenssi nousee luonnollisesti. Raskashan tuo oli mutta päättyi viimein aikaan 6:25 eli 1:34/100m. Tuntuma oli alusta alkaen väsynyt mutta ei mitään mikä olisi olennaisesti vaikuttanut loppuaikaan. Ennen 200m testiä rentoa uintia ja palauttelua. Sitten 200m TT:n kimppuun. Heti lähdöstä huomasi ettei kädet olleet vielä palautuneet edellisestä mutta 200m meni kuitenkin aikaan 3:02 eli 1:32/100m.
Yllätyksenä oli se, että molempien vetojen vauhti oli melkein sama. Testin hyvänä puolena oli myös se, että näillä ajoilla voidaan laskea teoreettinen KUN (Kriittinen Uinti Nopeus). Tämä tarkoittaa sitä rasitustasoa jossa pysyy juuri ja juuri laktaattisen kynnyksen alapuolella. Laktaattinen kynnys on se taso jossa kehoon alkaa kerääntymään maitohappoa. Eli lihaksisto tuottaa maitohappoa enemmän kuin sitä poistuu. Kynnyksen ylimenevää vauhtia ei pysty näin ylläpitämään pitkiä aikoja. Tämän teorian mukaan harjoiteltaessa pitkiin avovesiuinteihin (esim 3,8km/1,9km) nopeilla anaerobiselle tasolle (laktaattisen kynnyksen yläpuolelle) menevillä harjoituksilla ei saavuteta haluttua kisanopeutta. KUN:n tavoitteena on keskittyä nostamaan laktaattista kynnystä treenaamalla juuri kynnyksen alapuolella (ns. Sweet spot) .Kehon tottuessa rasitustasoon nousee myös laktaattinen kynnys nousee ja vauhti paranee. Sama teoria tietysti pätee juoksuun ja pyöräilyyn. On kuitenkin hyvä muistaa että itse uinti nopeus ei määräydy pelkästään kynnyksen mukaan vaan uintitekniikalla on paljon tekemistä asian kanssa. Uskon kuitenkin vakaasti, että myös uinti on kestävyyslaji vaikka vaatiikin paljon tekniikalta.
Sitten se KUN:n laskemiseen. Swimsmoothin sivuilla oli yksi kaava jota ajattelin kokeilla. Tämä ei tietenkään ole mikään pommin varma mutta antaapahan ainakin suuntta. Kaava on:
KUN (m/sec) = (400 - 200) / (T400 - T200)
Missä T400 ja T200 ovat testaamasi 400m ja 200m:n ajat sekunteina.
Paljon helpommalla pääsee kun käyt: http://www.swimsmooth.com/training.html#axzz2KlTVv3JK
Itselleni rävähti aika 1:42/100m. Eli tämä olisi se nopeus jolla treenaamalla saisin oletettavasti eniten irti harjoituksistani. Nyt kokeiluun. Teoriassa tällä vauhdilla pitäisi myös pystyä uimaan 3,8km matka kisassa. Jos tähän kuntoon pääsisi olisi uinnin tuloksena 1h4min. Kuulostaa ihan hyvältä.
---Päivän Treenit---
Mitat_ Paino 86.9kg Rasva%: 9,7% Leposyke:?
AP: UInti 3000m 1:16 1:59/100m
Tekniikka uinti ja testit. Uusi tekniikka aiheuttaa kyllä aikas paljon päänvaivaa. Ei millään meinaa kroppa tottua nopeampaan tempoon. Edeleen käsi tahtoisi luonnostaan pysähtyä vedon lopussa. Uinnissa keskityin uloshengittämiseen ja deadpotin poistamiseen. Paljon on töitä tehtävnä
IP: Pyöräily 36km 1:20 26.5km/h
Wu 20min Main: 4x(30s fast spin 30s. recovery)+1/2/3/4/5/4/3/2/1 min. 2min recovery vetojen välissä
. Sld 4min Cd: 15min.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti