Olen huomannut, että urheillessa minulla suurinta kehitystä on tapahtunut mentaalipuolella. Uskonkin, että aito lahjakkuus urheilussa on nimenomaan tahdon lujuutta ja peräksi antamattomuutta. Kykyä nousta joka aamu lenkille, ylittää itsensä joka päivä, joka kuukausi ja vuosi. Se on aitoa lahjakkuutta. Se kantaa. MIksi mulla ei oo näitä ollenkaan;( Olen meinaan sen verran mukavuuden haluinen kaveri ja luokittelen itseni kuuluvaksi nautiskelijoiden mahtavaan ihmislahkoon. Elämän mukavuus tulee siis minulle ennen kaikkea muuta.
Miksi sitten tälläinen ihminen yleensä lähtee suorittamaan jotakin joka vaatii vuosien ja kuukausien ajan kurinalaista työtä? Vastaus on selvä. Haluan saavuttaa jotakin urheilun saralla. Kaipaan kunnon haasteita elämääni ja tämä Ironman- kisa vaikutti juuri siltä mitä kaipaan. Se, että jaksan tämän prosessin ja pysyn motivoituneena vaatii muutaman asian
1. Paljon motivaatiota nostavia kojeita:) kyllä vain, tekniikak rulaa
2. Vertaistuen, eli kavereita joita kanssa/vastaan voi harjoitella
3. Konkreettisen pitkän ajan maalin luomisen. Eli tavoite Ironman-kisa vuonna 2013 ei ole vielä kunnon tavoite. Mutta 2013 Itävallan ironman kisoissa 2.7.2013, ajat uinti 70min, pyör'ily 6h ja juoksu 4h ja vaihdot aikaan 3min. Tämä kuulostaa jo tavoitteelta
4. Isot tavoitteet ovat motivoivia mutta tälläsiä tuhnujalkoja ne ei jaksa kauaa inpiroida koska ne on niin kaukasia. Siksi tulee välitavoitteet: erilaiset kisat ja väli ajat. Kuten puoli maratonit, uudet juoksu enkat ja puolitriatlonit tai vain yksinkertaisesti saavutetun kuntomaalin toteutuminen. Tämän tarkistamiseksi pitää kuntotestejä (Erilaisia) tehdä noin 4-8 viikon välein. Tämä on oikeesti motivoivaa kun huomaa, että kappas kehveliä, sitähän kehittyy!!!
Suurin haaste minulle ei ehkä kuitenkin ruoan määrän rajoittaminen, koska mä rakastan ruokaa. Puoli syytä alkaa triathlonistiksi oli se, että saa syödä enemmän. Siis oikeesti. Nyt kuitenkin oon huomannu, että jos haluais oikeesti hyviä tuloksia pitäis tuota painoa pikkasen pudottaa. Ja se tietää ruokakuria. En tiä pystynkö tähän. En ainakaan vielä halua sitoutua.
--PÄIVÄN REENI---
10.6km lenkki sohjoisessa ja kuraisassa maastossa. Koetin pitää keskinopeutena noin 5.2min/km, mutta ekoissa pispalan ylämäissä alko hyytyä kone. Samalla sykekontrolli petti. Koetan juosta lenkit aina z2 eli noin 130-148 välisellä sykkeellä. Nyt ei onnistunu ja tuntui muutenkin raskaalta. Ehkä viikon reenit hieman painaa. 42,5 minuutin kohdalla otin sitten 7,5 minuutin vedon jossa syke oli tarkoitus nostaa koko ajaksi välille 175-185, eli melko lähelle maksimia. Tämä onnistui hyvin ja veto-osuus tuntu menevän nappiin. Sama aika kun viikko sitten, mutta tuntuma oli parempi. Huomenna sitten pitkäperjantaina olisi tiedossa pyöräilyä. Saas nähdä kuinka käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti