Elämää silmäpuolena

Leikkauksesta on kulunut nyt hieman yli viikko ja jälleen on hieman saanu totutella elämään yhden toimivan silmän varassa.

Ps. Kuka tunnistaa kuka tämä on?

Viime vuonnahan sain opetella elämään tällä tavalla kun silloin leikattiin toinen silmä. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava ettei toisen silmän "menettäminen" paljoakaan haittaa elämää. Toki asiat näkee 2D:nä mutta niinhän me katotaan telkkaria muutenkin, joten no hätä. Nyt jo viikon jälkeen näkö alkaa palautumaan ja pian voin jo palata normaaliin arkeen. Lääkäriltä tuli toivomus ettei viikkoon tekisi mitään kauhean rankkaa mutta onneksi tämä oli vain toivomus. Koska reippailusta ei silmän parantumisen kannalta ollut mitään haittaa päätin jo maanantaina kokeilla pientä juoksua sählyn merkeissä. Peleistä, tulikin puoli vahingossa kuten aina, astetta kovemmat. Kevyestä pikku juoksusta tuli 90minuutin kova peli joka pelattiin keskisykkeellä 167bpm ja maksimin ollessa 192bpm. Varsin kevyttä siis, mutta omalle luonteelleen ei paljoa voi mitään. On se aikas vaikeeta vetää puolivaloilla jos aletaan pelaamaan.

Tiistai ja keskiviikko oli sitten pyhitetty kevyelle pyöräilylle. Nyt aivan aikuisten oikeesti. Edellinen viikko meni leikkausten ja kivun takia aivan plörinäksi joten aikaisemmasta pyöräiystä oli vierähtänyt jo viikko.  Molempina päivinä ajoin täsmälleen saman harjoituksen. Kevyt 90minuutin pyöräily joka sujui mukavasti katsoessa Netflixistä Fringen ekan tuotanto kauden jaksoja. Tehot oli laskettu aerobiselle alueelle n. 70-80%  FTP:stä. Alla treeni dataa vedoista.

Tiistaina kerkisin hieman myös reippailemaan kuntosalin puolella. Torstaina pääsin vihdoinkin myös uimaan ja uudestaan salille. Lähtö tuttuun tapaan aamulla klo 5:45. Nyt sain kuitenkin myös seuraa mikä piristi kummasti tunnelmaa. Uinti sujui pääasiassa kevyesti tekniikka harjoitusten lomassa. Päävetona oli 30x50m jossa joka toinen veto vapaata (alle 50s/veto) ja joka toinen sitten tekniikka harjoituksena. Tämä päälle 500m pullari rykäisy ja jäähdyttelyt päälle.  Kaikessa vähän säästeltiin ja palauteltiin kehoon treeni tuntumaa.  Sama trendi jatkui tietysti myös punttitreenissä, jossa mentiin aikas kevyellä teholla.

Tänään oli kuitenkin jo kroppa sen verran vireänä että ajattelin uskaltautua uusinta vierailulle SUFFERFEST kidutuskammioon. Aroin ja hieman pelokkain mielin otin haasteekseni Hell hath no fury nimisen rääkin. Tämän talven teemana tulee todella olemaan kärsiminen.

The Sufferfest - Hell Hath No Fury - Trailer from The Sufferfest on Vimeo.

Treeni koostui alkulämmittelystä ja 2x20minuutin vedoista jonka päälle 4minuutin TT, kokonaispituuden ollessa 75minuuttia  Videolla mentiin naisten maaimlan Cuppia. Voi morjens, että emännät osasi kyykyttää meikäläistä oikein kunnolla. 20 minuutin vedoissa teho oli pitkälti Sweetspotissa eli hieman yli tai ali oman FTP:n. Toisessa vedossa mentiin selkeästi sitten FTP tehojen yli ja samalla jalkojen polte alkaa saavuttamaan maksimi poltteen.Jo Ensimmäisen 20minuuttisen aikana syke nousi yli 180bpm:n ja jaloissa tuntui  mahtavasti kipua. Toisessa setissä nostettiin kärsimystasoa entisestään. Tällä kertaa ei tullut seinää vastaan vaan jaksoin loppuun asti. Viimeinen 4minuutin TT vedettiin sitten aivan punarajalla ja kyllä maalissa oli hieno fiilis. Nämä niitä harjoituksia joiden jälkeen tietää kehittyvänsä kun huomaa kestävänsä kipua koko ajan paremmin. Kroppa kestää hyvin harjoitukset joten näitä pitää ottaa useammin mukaan toimintaa.

Huomenna on tiedossa seuraava SUFFERFEST. Huomenna otan 2h ISLAGIAT haasteen vastaan. Katsotaan kuinka miehen käy.