Tavaran himoa joulun alla

Joulu mieli täyttää sielun ja sydämen. On taas juhlimisen aika tai no ainakin kohta on, siis huomenna on. Tosin tuskin se kiellettyä on nauttia siitä jo muutama päivä etukäteen. Vai sotiiko se suomalaista melankoliaa vastaan. Tänään kuitenkin jouluaatonaaton pakollisen ja niin ihanan paketointi runban seassa bongasin aivan huikean mahtavan tuotteen netistä nimeltä Soloshot.  Oli paketonti senverran mukavaa että yli puolet siihen tarkoitetusta ajasta meni lapsen kanssa leikkimiseen ja netissa selailuun. Sieltä se sitten löytyi, suorastaan pällisteli minua.

Tuote toimii siis niin, että kuvattavaan kohteeseen laitetaan Gps-vastaanotin jota kolmijalassa oleva anturi sitten orjallisesti seuraa.  Todella mahtava laite jos haluaa esim. kuvata maastopyöräily, maantiepyöräily tai avovesiuinti sessioita yksin. Olisi aivan loistva yhdistlemä uuden Gopron kanssa. Alkaa näin joulun alla heräämään kyllä aikamoinen tavaran himo. Onneksi hintalappu 250€ rauhoittaa kummasti ostoaikeita. Kenties oikeat ostoaikeet jäänevätkin siihen kun hintalappu tippuu 100 alkavaksi. Kenties siisseuraavaan jouluun. Tätä "kenties-ketjua" pohtiessa katson Tv:stä dokumettielokuvaa nimeltä Tavara Taivas. Elokuvassa kaveri elää vuoden ilman tavaroita. Voisinko minäkin? Samassa ajarus harhautuu väkisin jouluun. Mikä olikaan joulun ydin asia? Tv:ssä kaverilla etsi tavaroista luopumisesta onnellisuutta. Onnellisuus kun ei tule tavaran omistamisesta eikä siitä luopumisesta.Tosin tavarasta luopuminen olisi varmasti ainoastaan  hyväksi minulle myönnetään. Onneksi lähetystyöhön lähtemisessä on se hyvä puoli, että kaikesta ylimääräisestä saa luopua. Joulun muistuttaa juuri siitä, että elämässä tärkeintä ei ole tavarat tai elämykset.  Itse tiedän ettei onnellisuus löydy näistä vaan onnellisuus tulee oikeasta suhteesta Jeesukseen.Kiitos Jumalalle Joulun ihmeestä. Siitä että hän syntyi ihmiseksi maailmaan jotta meillä olisi yhteys häneen. Soli deo gloria. Hänessä meillä on elämä ja elämisen merkitys.

SUFFERFEST

Tänään katsellessa tv:stä (paljon on töösää katstuttu) Japanin keisari Akihiton aynttäreitä  ja polkiessa traineria huomasin  jaloissani että oli jo kolmas peräkkäinen päivä kun poljin Sufferfest settiä. Täytyy myöntää että nyt alkoi jo reisissä ja pohkeissa painamaan mutta koska jouluna tulee vähintään neljän päivän tauko niin tähän väliin oli hyvä ottaa hieman tiiviimpi sessio. Olihan minulla toinenkin syy jonka paljastan sitten hieman myöhemmin.
Kolmen suoraan sisältyi The WRETCHED, EXTRA SHOT ja tänään FIGHT CLUB. Jokainen näistä on kovan luokan harjoitus joka ansaitsisi oman esittelynsä  joten esittelen nyt vain viimeisen. Ladies and gentlemen, may I present to you the Fight Club

Heti alkulämmittelyssä huomasi kolmen suoran painavan jaloissa. Treeni koostui viidestä 7 minuutin timetrialista joista neljä ekaa minuuttia ajettiin Wigginsin, Martinin ja Cancellaran kanssa tasamaalla ja kolme viimeistä tiukkaa nousua sitten kisattiin noususpesialistien kuten Voeglerin kanssa. Aikas huikeata. Muutenkin tiukasta treenistä teki vielä raskaamman se, että jokaisessa vedossa tuli useita (yhteensä 12)yllättäviä 20s. vetoja. Näissä syke ja maitohapot nousivat lähes SM-nautinnollisiin sfääreihin lisäksi vedon jälkeen ei ollutkaa aikaa levätä vaan happojen kanssa oli vaan selvittävä. Mielssä alkoi jo liikkumaan tutut manailut. Jo toisen vedon jälkeen tuntui energia olevan aivan loppu mutta jotenkin sitä hampaita kiristellen jaksoi loppuun asti. Edelleen taitaa suussa olla hampaitakin jäljellä. Taisi ajatukset olla jo huomisissa anoppilan herkkupöydässä. Vaikka tsemppasinkin mielestäni hyvin niin aivan en yltänyt ohjelman asettamalle tavoitetasolle. Keskiteno oli tosin vain 2w ali ohjearvon.joten itselle voi hyvällä omalla tunnolla antaa arvosanan Hyvä. 

Illalla vielä sain vedettyä tunnin punttitreenit päälle ja a'vot tämä mies on valmis Joululaitumille. Raamattua, Kinkkua, juustoa, viiniä, laatikoita, leipää, karkkia ja loistavaa seuraa. Nyt ei kursailla.

Näillä sanoilla ja tunnelmilla haluan toivottaa kaikille reimullista ja armorikasta Vapahtajamme syntymä juhlaa. 

Aamulla herätys sängystä pois

Aamulla herätys sängystä pois.  Kiire jo perheellä uimaan ois, hei hei sängystä pois, hei hei sängystä pois. Tästä se päivä alkaa.

Kyllä, pakko se on tunnustaa, että olemme perheenä hieman koukussa lauantaisiin vauva-uinteihin. Kyseessä on siis uimahallissa tapahtuva oikein mukava koko perheen leikkimielinen uintihetki jonka isä ottaa aina liian vakavasti:) Eihän sovi unohtaa, että puoli-leikki-vakavasti-harrastava-huonokuntoinen-amatööri-triathlonisti näkee tietysti aina mahdollisuuden koulia lapsestaan kovan luokan uimari. Jokainen virikelelu tai leikki  on aina mahdollisuus suorituksen parantamiseen:) Nieleskeltävää on kuitenkin riittänyt tältä(kin) saralta kun toistaiseksi suurimman mielenkiinnon on uinneissa tarjonnut yksittäinen naru.

Kyllä, naru jossa tyttäremme roikkuu suusta ja käsistä. Kyllä on tytöllä aina hymy leveällä. Johan siinä alkaa sydän sulamaan tuota kattellessa. Nyt mietitään toimenpiteitä mitenkä nainen saataisiin kiinnostumaan myös itse uinnista. Voisikohan narun vetää pohjaan niin luontainen tarttumisvietti vetäisi pienen huippu sukellukseen??HMMM, kokeilenko vai pitäsikö perustaa komitea tutkimaan asiaa?

GoPro 3 Black Edition

Viime kuussa sain ostettua itselleni käytettynä Gopro 3 Surf Black editionin. Kyseessä on siis kypäräkamera. Vielä en oikein ole osannut pistää hienoa klippiä kasaan mutta yllä oli yksittäinen otos. Pitänee ottaa jotakin järkevämpää materiaalia tulevilla viikoilla, sillä ostin vartavasten neljä eri kiinnikettä: Päähän, rintaan, satulatolppaan ja ohjaintankoon. Kyllä pitäisi homma lähteä näillä toimimaan. Ensituntumalta laite on erinomainen. Black editionissa mukana on Wifi yhteydellä toimiva kaukosäädin sekä paljon muuta sälää. Hienoa tässä on tietysti se, että kamera on täysin veden ja hieman jopa iskun kestävä.  WIfi yhteys takaa myös sen, että kameralla voi tarvittaessa kuvata vaikka kännykän avulla. Aikas siistiä tämä nykyaika.

Taitaa suurin kynnys olla kuitenkin se, että pitäisi opetella käyttämään usein varsin monimutkaisia editointi ohjelmia. Vinkatkaahan jos satutte tietämään jonkun mukavan helpohkon ohjelman jolla pystyy pistämään jotakin filmin tynkää kasaan. Suottaapi mennä tovi ennenkuin uskallan esittää editointejani.

Sitten itse asiaan.

Viikko alkaa olemaan lopuillaan mutta treenit ovat vaihteeksi sujuneet oikein tyylikkäästi. Tarkoituksena olisi pistää suhteellisen tiukka viikko alle jotta joulun ajan voi sitten kiskoa ruokaa menemään kuin pieni possu. Siinä minä olen hyvä, siis syömisessä...kai

Tänään olikin sitten ruokailuun valmistautumisen yhteydessä tarve hieman polkea trainerilla jotta voisi sitten syödä taas enemmän ja näin valmistaa vatsalaukkau tulevaan joulupöytään. Avasin totutusti trainerroadin ja valitsin 1h40 minuutin kevyehkön rullailun nimeltä Sirretta. Tiedossa oli palauttava harjoitus jonka ajattelin polkea lähinnä kuluvien kaloreiden ja palautimisen vuoksi. Sopivasti sykekkin ja teho jäi Z2-alueelle.  Mukava rullailu

Huomenna olisi sitten tiedossa pienimuotoinen yhdistelmä harjoitus. Itse asiassa aikas rankka sellainen. Nimittäin alkuun 75 minuuttia Sufferfestiä ja päälle vielä 10km juoksu. Katsotaan miten käy. 

Arki todellisuuden muuttaminen!

Elämässä tulee aina hetkiä jolloin huomaa elävänsä sekä hyvässä että pahassa arkea.
Päivät täyttyy toinen toistaan arkisimmilla toiminnoilla ja pian huomaa joutuvansa rutiinin spiraaliin joka imee arjet samaan kaavaan. Aamun herätyksen jälkeen töihin/opiskelemaan ja siitä harrastuksiin. Illalla sitten hetken helpotus ruudun ääressä. Kuulostaako tutulta? Haluaisitko rikkoa tätä kaavaa ja saada jännitystä ja yllätyksiä elämääsi?
Jos vastasit kyllä niin hyvä ystäväni.... hanki lapsi!!!

Arkisista ja puuduttavista toimenpiteistä tulee kertaheitolla suuria selviytymistarinoita. Otetaanpa yksi esimerkki arkisenpuuduttavasta toiminnasta eli sisällä trainerilla ajosta. Tästä kaikkien arkisten toimintojen äidistäkin tulee aina uudenlainen adrenaliin täyteinen seikkailu kun koskaan ei tiedä milloin pieni villivintiö hyökkää pahaa aavistamattoman triathleetin kimppuun. Jokainen hetki menee jännityksen vallassa kaikki aistit valppaana. Alla oleva kuvasarja näyttää yhden selviytymistarinan brutaalin hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta viattomasta henkilöstä. Varoitan kuvan graafisuutta

Kun pahaa aavistamaton kohde huomaa uhan

on jo myöhäistä. "vauva" on kiinni ja tekeel

lopun kaikista pyritselyistä

Aluksi "vauva" vaanii sopivaa isku tilaisuutta. Taktiikkaan

kuuluu mahdollisimman vaarattomalta näyttäminen

Kun kohde hieman herpaantuu ja keskittyy katsomaan ruutua

niin silloin hiivitään lähelle ja lukitaan kohde.

Jos siis elämä ei kerta kaikkiaan riitä tarjoamaan tarvittavia jännitys momentteja niin lapsi kyllä pystyy tarjoamaan kaiken puuttuvan jännityksen. Suosittelen

Sitten itse asiaan

Viime viikko meni palautumisen merkeissä. Alkuviikosta huomasin, että treeneistä puuttui teho ja into vaikka tarvittavat treenit jaksoin vetää loppuun.  Palauttava viikko tuli todella tarpeeseen. Jo maanantaina jaloista puuttui voima täysin ja jatkuvasti oli vain laiska olo.  Kaiken huippuna oli keskiviikon pyöräily jossa jaksoin vaivoin polkea 60minuuttia puolilla aiotuista tehoista. Aamun heräämiset vielä jotenkin jaksoi mutta loppupäivän olikin sitten aivan naatti. Alla on koontina viime viikon harjoittelut.

Loppuviikosta alkoi keho olla jo sen verran levänneen oloinen että uskalsin yrittää uutta vierailua SUFFERFEST:in aina niin ihanaan ja kärsimysrikkaaseen maailmaan. Vuorossa oli Local Hero:

Treeni oli brutaali 3x6min vetoja 120% FTP:llä ja sen lisäksi 5x3min 130% FTP ja päälle 3x2min 200% FTP. Kyllä alkoi loppuvedoissa jo uskoloppua mutta todella hyvä treeni, joka kehittää monelaista pyöräily kuntoa. Olen kyllä aivan näiden Sufferfest videoiden luomoissa.  Todella toimivia ratkaisuja joidenka ansiosta usein huomaa odottavansa treeniä. Musiikki, huumori, videot sekä harjoitukset ovat suunniteltu juuri niin, että ajantaju häviää. Kaikki keskittyminen menee oman kehon kurjuuden sietämiseen mutta samalla myös mahtavasta fiiliksestä nauttimiseen. Aivan lyömätön yhdistelmä.

Elämää silmäpuolena

Leikkauksesta on kulunut nyt hieman yli viikko ja jälleen on hieman saanu totutella elämään yhden toimivan silmän varassa.

Ps. Kuka tunnistaa kuka tämä on?

Viime vuonnahan sain opetella elämään tällä tavalla kun silloin leikattiin toinen silmä. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava ettei toisen silmän "menettäminen" paljoakaan haittaa elämää. Toki asiat näkee 2D:nä mutta niinhän me katotaan telkkaria muutenkin, joten no hätä. Nyt jo viikon jälkeen näkö alkaa palautumaan ja pian voin jo palata normaaliin arkeen. Lääkäriltä tuli toivomus ettei viikkoon tekisi mitään kauhean rankkaa mutta onneksi tämä oli vain toivomus. Koska reippailusta ei silmän parantumisen kannalta ollut mitään haittaa päätin jo maanantaina kokeilla pientä juoksua sählyn merkeissä. Peleistä, tulikin puoli vahingossa kuten aina, astetta kovemmat. Kevyestä pikku juoksusta tuli 90minuutin kova peli joka pelattiin keskisykkeellä 167bpm ja maksimin ollessa 192bpm. Varsin kevyttä siis, mutta omalle luonteelleen ei paljoa voi mitään. On se aikas vaikeeta vetää puolivaloilla jos aletaan pelaamaan.

Tiistai ja keskiviikko oli sitten pyhitetty kevyelle pyöräilylle. Nyt aivan aikuisten oikeesti. Edellinen viikko meni leikkausten ja kivun takia aivan plörinäksi joten aikaisemmasta pyöräiystä oli vierähtänyt jo viikko.  Molempina päivinä ajoin täsmälleen saman harjoituksen. Kevyt 90minuutin pyöräily joka sujui mukavasti katsoessa Netflixistä Fringen ekan tuotanto kauden jaksoja. Tehot oli laskettu aerobiselle alueelle n. 70-80%  FTP:stä. Alla treeni dataa vedoista.

Tiistaina kerkisin hieman myös reippailemaan kuntosalin puolella. Torstaina pääsin vihdoinkin myös uimaan ja uudestaan salille. Lähtö tuttuun tapaan aamulla klo 5:45. Nyt sain kuitenkin myös seuraa mikä piristi kummasti tunnelmaa. Uinti sujui pääasiassa kevyesti tekniikka harjoitusten lomassa. Päävetona oli 30x50m jossa joka toinen veto vapaata (alle 50s/veto) ja joka toinen sitten tekniikka harjoituksena. Tämä päälle 500m pullari rykäisy ja jäähdyttelyt päälle.  Kaikessa vähän säästeltiin ja palauteltiin kehoon treeni tuntumaa.  Sama trendi jatkui tietysti myös punttitreenissä, jossa mentiin aikas kevyellä teholla.

Tänään oli kuitenkin jo kroppa sen verran vireänä että ajattelin uskaltautua uusinta vierailulle SUFFERFEST kidutuskammioon. Aroin ja hieman pelokkain mielin otin haasteekseni Hell hath no fury nimisen rääkin. Tämän talven teemana tulee todella olemaan kärsiminen.

The Sufferfest - Hell Hath No Fury - Trailer from The Sufferfest on Vimeo.

Treeni koostui alkulämmittelystä ja 2x20minuutin vedoista jonka päälle 4minuutin TT, kokonaispituuden ollessa 75minuuttia  Videolla mentiin naisten maaimlan Cuppia. Voi morjens, että emännät osasi kyykyttää meikäläistä oikein kunnolla. 20 minuutin vedoissa teho oli pitkälti Sweetspotissa eli hieman yli tai ali oman FTP:n. Toisessa vedossa mentiin selkeästi sitten FTP tehojen yli ja samalla jalkojen polte alkaa saavuttamaan maksimi poltteen.Jo Ensimmäisen 20minuuttisen aikana syke nousi yli 180bpm:n ja jaloissa tuntui  mahtavasti kipua. Toisessa setissä nostettiin kärsimystasoa entisestään. Tällä kertaa ei tullut seinää vastaan vaan jaksoin loppuun asti. Viimeinen 4minuutin TT vedettiin sitten aivan punarajalla ja kyllä maalissa oli hieno fiilis. Nämä niitä harjoituksia joiden jälkeen tietää kehittyvänsä kun huomaa kestävänsä kipua koko ajan paremmin. Kroppa kestää hyvin harjoitukset joten näitä pitää ottaa useammin mukaan toimintaa.

Huomenna on tiedossa seuraava SUFFERFEST. Huomenna otan 2h ISLAGIAT haasteen vastaan. Katsotaan kuinka miehen käy.