Jonkin aikaa Kalmarin jälkeen pohdin tämän blogin pitämisen mielekkyyttä sillä virallisesti asetetut tavoitteet oli saavutettu mutta nyt ovat täysin uudet palaset tulleet mukaan peliin ja samalla loksahtaneet paikoilleen.
Tilannehan on se, että koska Pohjoismaat on virallisesti valloitettu triathlonin nimessä niin haasteita ja panoksia on sen mukaisesti myös kasvatettava. Ensivuoden maaliskuusta alkaen muutamme koko perheenä Japaniin josta olisi tarkoitus aloittaa Aasian valloitus. Mahtavat uudet haasteet odottavat siis tulevaisuudessa. Ja koska tilanne on uusi vaatii se myös uudet vermeet. Kyllä, mikään muu ei voi nostattaa treenifiilistä enemmän kuin se, että Keisarille hommataan uudet vaatteet. Ja tässähän se sitten onkin!
Sain myytyä vanhan Canyon Speedmaxini hyvään hintaan niin Canyonin mentävä kolo oli tilkittävä välittömästi nettishoppailulla. EI muutakuin canyon.com sivuille mittailemaan ja klikkailemaan. Pian postin setä toikin kotiovelle laatikon josta riittää iloa pitkäksi aikaa.
Sieltähän se kaunokainen alkaa kuoriutumaan. Aivan brandnew Canyon Speedmax cf 8.0 Evo runkokoko M. Kyseessä on aivan uuden sukupolven triahtlon pyörä. Ai vitsi, että tätä päivää on odottanut kuin kuuta nousevaa! Speedmax Evossa on runkoon integroitu jarrujärjestelmä, integroitu stemmi ja ohjaintanko sekä tietysti kermana kakun ja jopa mansikoiden päällä Shimanon Ultegra Di2 sähkövaihteet. Pyörässä on kokonaisuudessaan selkeästi parempi säädettävyys ja jonkin verran pienempi aerodynaaminen vastus. Tästä on olemassa sekä TT että triathlon malleja ja minulle tuli triathlon. Erona näiden kahden välillä on stemmi ja jarrujen säädettävyys. (triathlon pyörässä korkeampi stemmi ja parempi säädettävyys). Kaapeleita rungon ulkopuolella menee yhteensä 6cm! Kokonaisuutena aikas namu. Tällä kaudella Leanda Cave mm. ajoi juuri kyseisellä pyörällä. Parasta koko diilissä oli se, että uuden pyörän sain ostettua käytännössä vanhan pyörän myyntihinnalla:=) Hyvä minä! Tästä ei enää minun tasolla pyörä parane. Pienen fiilistelyn jälkeen taitaa ollakkin sitten vuorossa uuden perheen jäsenen treenikuntoon laitto.
Pyörän kokoaminen olikin hieman vaativampi kuin mihin olin tottunut. Kuten aikaisemmin mainitsin niin pyörässä itsessään on integroitu stemmi ja ohjaintanko. Tämän kokoaminen vaati hetken pohdintaa, sillä ruuveja oli selkeästi enemmän kuin mihin olin tottunut. Pian kuitenkin tämäkin onnistui. Hienointa säädettävyyden lisäksi ohjaintangossa oli vaihdevipujen löytyminen lepuutustankojen lisäksi jopa nousukahvoilta. Kokemuksesta tiedän että tämä tulee helpottamaan omaa ajoa aikas runsaasti. Viva la Di2!
Seuraavaksi vuorossa oli satulan asettaminen. Satulatolpan päässä on pitkähkö jatke, kuten kuvasta näkyy joka on Shimano Di2:n akku.
Ennen satulatolpan runkoon asennusta vaihdoin mukana tulleen Selle Italian satulan omaan tuttuun ISM ADAMO TT:hen. Sueraavaksi liitin ohjeen mukaan vaijerit kiinni satulaan ja sitten satula tolppa kiinni runkoon. Kyllä, kaikki vaikuttaa todella hyvältä
Tämän jälkeen vielä mukana tullut Ultegran kampisarja sai väistyä Rotor 3d+ ja Qrings 54/43 sekä Power2Max wattimittarin tieltä. Jotenkin tykkään tämän brutaalista ulkonäöstä. Toiminnaltaankaan en voi muutakuin kehua Rotorin tuotteita. Suosittelen, vaikka ovatkin hieman tyyrihköjä.
Nyt alkaa fillari olemaan pikkuhiljaa kasassa. Enää alle Mavicin Cosmic Eliten kiekot ja avot yksi Triathlon-pyörä on syntynyt tähän talouteen. Onhan se hieno, mutta paljon pitää vielä työtä tehdä säätöjen, miehen ja muun kanssa ennenkuin Canukasta saadaan sen potentiaali irti. Seuraavien päivien bloggaukset tulee varmasti sisältämään kaikkea mielenkiintoista säätösettiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti