Silmä meni uusiksi

Keskiviikkona oli meitsillä silmäleikkaus tiedossa. Sairastan kroonista silmäsairautta nimeltään Kerotoconus eli sarveiskalvon kartiopullistuma. Se on hitaasti paheneva silmän sarveiskalvon pullistuma joka heikentää näkökykyä. Taudin edetessä sarveiskalvo ohenee, ja sen kaareva muoto alkaa muistuttaa enemmän kartiota. Näkä voi sumentua niin paljon, ettei esimerkiksi näe enää lukea tai ajaa autoa, sokeutumisen vaaraa ei ole. Minulla tauti on edennyt pitkälle vasemmassa silmässä mutta onneksi oikeassasilmässä tauti on pystytty pysäyttämään alkuvaiheessa
.

Tämä oli jo kolmas leikkaus puolentoista vuoden sisään. Nyt vuorossa ei ollut varsinainen leikkaus vaan valokovetushoito.  Tässä Cross linking-toimenpiteteessä sarveiskalvo kyllästetään ribofalviinilla, jonka jälkeen sarveiskalvoa valotetaan puolentunnu ajan UV-A-valolla. Lopputuloksena sarveiskalvon sisäisten ristiliitosten määrän lisääntyminen ja sarveiskalvon jäykistyminen. Nyt on pari päivää saanut taas nauttia äärimmäisestä valoherkkyydestä ja hounosta näöstä vasemmassa silmässä. Näön palautumiseen menee noin pari kuukautta. Rattoisia hetkiä pimeässä huoneessa siis tiedossa

Pahinta tässä on tietysti liikuntakielto.  Lääkäri onneksi sanoi liikuntakiellon koskevan vain tätä viikkoa ja ensiviikon alusta alkaen voi taas alkaa kevyesti urheilemaan. "Kevyesti"aionkin aloittaa sitten maanantaina.

VIIKON TREENIT
Ennen leikkausta kerkisin kuitenkin hieman liikkumaan maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona.
Maanantaina jatkoin testien sarjaani uimalla 400m ja 200m kuntotestit. Tämä on testi jonka teen kuukausittain treeni kaudella. Heti alusta alkaen kädet tuntuivat väsyneeltä mutta testi oli vedettävä loppuun. Paras aikani on viimekeväältä uitu 6:13. Tätä lähdin tietysti rikkomaan.  400m TT tuntui kyllä kovalta. Alkuun vedot soljui hyvin ja ensimmäinen 150m meni hyvin 50m väliaikojen ollessa: 43s, 49s, 45s:n.  Sitten alkoi miehen veto hyytymään ja seuraavan 150m väliajat olivatkin 50,2s, 48s, 50,7. Loppukirin ansiosta viimeinen 100m menikin 47s ja 46s. Kokonaisuudessaan aika oli 6:23 johon en kyllä ole kauhean tyytyväinen. No tämä onneksi lisää treeni motivaatiota. Seuraava testi onkin sitten juuri ennen joulua. Keväällä olisi tarkoitus parantaa tätä aikaa ainakin 5:50. 
Tästä linkistä voit käydä katsomassa testin tarkemman datan: Linkki Garmin Connectiin

Tämä olisi ehdottoman välttämätöntä jos meinaan uida 1900m alle 30minuuttiin kuten olisi tavoite.

Maantain loppuillasta oli 90minuutin säbä pelit hyvällä sykkeellä. Keskisyke taisi olal 150 pintaan. Tiistaina oli vuorossa punttitreeni ja keskiviikko aamuna kerkesin ennen leikkausta käydä vielä uimassa 2500m tekniikka treenin. Hyvin meni. Nyt vain odottelemaan tulevaa viikkoa.

SUFFERSFEST; RUBBER GLOVE FTP-TEST!

Canyon on nyt laitettu kuntoon ja ajoasento säädetty alustavasti jotenkin sopivaksi. Modernimpien TT-pyörien  asennus osoittautui kuitenkin astetta monimutkaisempi. Nimittäin kun kaikki näytti olevan jo kunnossa ja kasassa niin koetin ajaa trainerilla yhden setin. Pian kuitenkin huomasin, että etuvaihtaja ei toimi ollenkaan. Samalla vaihteiden junctionbox vilkutti punaista ilmoittaen että patterit on finito. Nopeasti pyörä kiinni USB-kaapelilla tietokoneeseen ja lataukseen.  Tietokone löysi vaihteiston ja latauksen aikana piti vielä päivittää Ultegran  firmware. Voi morjensta tätä touhua. Hieman alkoi jo tämä toiminta naurattamaan. Vai että pitää polkupyöräkin päivittää tietokoneella, Huhhuh Tosin positiivisena puolena vaihteisto on vapaasti ohjelmoitavissa joten hyviä ominaisuuksiahan nuo sitten loppujen lopuksi ovat. Päivityksen ja latauksen jälkeen mittari näytti vihreää eli All systems are clear to GO.

Nyt kun pyörä siis toimii hyvin ja on kiinnitetty traineriin niin on aika viimeinkin aloittaa pyöräily. Ensimmäiseksi tarkoituksenani on tehdä FTP-testi (functional threshold power).  FTP on siis se teho jota ihminen pystyy ylläpitämään 60-minuutin ajan. Lukema ilmoitetaan watteina eli esim. 280w. Tämä on erittäin tärkeä luku sillä sen avulla pystyy skaalaamaan harjoitukset ja kisanopeudet täysin itselle sopivaksi. Tämä on kyllä wattimittarin ehdottomia hyötyjä. Jos ohjelmassa on tiukka treeni, ei tarvitse arpoa sitä fiiliksen mukaan vaan tietää tarkkaan mitä vaaditaan jotta kehitys on optimaalista.

Hankin hiljattain itselleni jäsenyyden www.trainerroad.com:iin. Tämä on sivusto jossa on satoja harjoituksia, harjoitusohjemia, videoita jne joista jokainen skaalautuu ilmoitetun FTP:n mukaan. Aikas huippua. Sisäharjoituksissa ei enää tarvitse muuta kuin yrittää ylläpitää ohjelman ilmoittama wattimäärä. Näin saat omalle kunnolle räätälöidyn harjoituksen. Tarkemman analyysin trainerroadista saat clikkaamalla  kuvaa.

Suosikikseni on muodostumassa SUFFERFEST (www.sufferfest.com). Tämä on siis vain yksi yhtiö joka tekee treenejä joita voi käydä ajamassa trainerroadissa.  Nimensä mukaisesti intensiteetti on huikean korkea ja kärsimystä todella riittää koko ajaksi. Ehkäpä pieni videon pätkä auttaa hahmottamaan mistä on kyse. IWBMATTkYT

Tähän videossa ilmenevään asenteeseen olen hieman koukussa. KIPUA! Nyt oli vuorossa FTP-testi joka kantaa nimeä RUBBER GLOVE. Alla on JÄLLEEN video joka kuvailee hieman tunnelmia jotka odottavat testissä. Nämä videot on vaan niin mahtavia.

Sitten itse testiin. Testi alkoi yli 30minuutin hyvin perinpohjaisella lämmittelyllä jossa ajettiin mm. Fabian "Spartacus" Cancellaran kanssa Paris-Roubain kisaa ja otettiin vielä päätteeksi irtiotto. Jos tällä ei saa fiilis kohoamaan niin ei sitten millään. 3 minuutin palautuksen jälkeen olikin vuorossa sitten itse testi.  Testi suoritettiin 20minuutin ALL OUT tyylisenä harjoituksena. Koko ajan videon taustalla soi mahtava musiikki ja ohjelma antoi hieman osviittaa siitä "Kipu-tasosta" jota pitäisi tuntea:) Mulle tämä huumori uppoaa hyvin. Toki nämä olivat vain pieniä valon pilkahduksia suuressa tuskassa kivussa mikä kantautuu jaloista. Ensimmäiset 5 minuuttia menee vielä hyvin mutta kun kone kehottaa  lisäämään tehoja siinä vaiheessa10%:lla niin alkaa epäusko valtaamaan mieltä.  Seuraavat 5minuuttia menee yksinomaan kärvistellessä ja hikoillessa. Mielen täyttää jäytävä kysymys: "Enkö todella jaksa enempää?" Tässä vaiheessa syke on 175bpm kohdalla ja sydän meinaa lentää kurkusta ylös. Jaloissa tuntuu lähes sietämätöntä kipua ja hikipisarat valuu noroina lattialle. Enää ei vaan jaksaisi. Sitten pärährää ruudulle että 10%:lla pitäisi edelleen lisätä tehoa ja jäljellä vielä 10minuuttia.  Tehoa ei enää pysty yhtään nostamaan vaan kaikki energia menee tason säilyttämiseen. Jäljellä 9,8,7 minuuttia, Hikea, tuskaa, kipua. Nyt tekisi mieli lopettaa ja antautua täysin kivulle, mutta niin ne jalat vaan pyörii. 6,5,4 minuuttia. Huohotusta ja mentaalista kamppailua lopettamista vastaan mutta jostain hämärän rajamailta tajuan lopun lähestyvän. Enää loppuspurtti, 3,2,1 ja viimeinen minuutti täpöillä. tehot nousee hienosti lopussa ja siinä se on. Nyt on oma tasomitattu.  Ihan täytyy olla tyytyväien että jaksoin vetää loppuun asti. Huippusyke oli 187bpm ja suorituksen voit nähdä alla olevasta taulukosta.

Kone laski minun FTP: ni ja maaginen luku on...270W. Tätä sitten lähdetään kehittämään ylöspäin. Kaipa tulos on ihan OK siihen nähden että ennen testiä on ollut pitkähkö tauko kunnon pyöräilystä. Mitään varsinaista vertailukohtaa kun ei ole. Tämä oli ensimmäinen FTP-testi ja FTP/KG on 3.1.Tästä aloitetaan nyt oikein kunnolla talviharjoittelu kausi.

Ja loppuun...koska jokaisella Suferlandin asukkaalla on oma itsensä kidutuskammio niin alla kuva meitsin Chamber of Torturesta.

CANYON SPEEDMAX CF 8.0 EVO!

Pitkään tein hiljaista matkaa omaan sieluuni ja huomasin siellä häämöttävän pienen aukon. Tätä kyseistä aukkoa ei taida pystyä täyttämään muutoin kuin kirjoittamalla kuulumisiaan tänne blogiin.
Jonkin aikaa Kalmarin jälkeen pohdin tämän blogin pitämisen mielekkyyttä sillä virallisesti asetetut tavoitteet oli saavutettu mutta nyt ovat täysin uudet palaset  tulleet mukaan peliin ja samalla loksahtaneet paikoilleen.

Tilannehan on se, että koska Pohjoismaat on virallisesti valloitettu triathlonin nimessä niin haasteita ja panoksia on sen mukaisesti myös kasvatettava. Ensivuoden maaliskuusta alkaen muutamme koko perheenä Japaniin josta olisi tarkoitus aloittaa Aasian valloitus. Mahtavat uudet haasteet odottavat siis tulevaisuudessa. Ja koska tilanne on uusi vaatii se myös uudet vermeet. Kyllä, mikään muu ei voi nostattaa treenifiilistä enemmän kuin se, että Keisarille hommataan uudet vaatteet. Ja tässähän se sitten onkin!

Sain myytyä vanhan Canyon Speedmaxini hyvään hintaan niin Canyonin mentävä kolo oli tilkittävä välittömästi nettishoppailulla. EI muutakuin canyon.com sivuille mittailemaan ja klikkailemaan.  Pian postin setä toikin kotiovelle laatikon josta riittää iloa pitkäksi aikaa. 

Sieltähän se kaunokainen alkaa kuoriutumaan. Aivan brandnew Canyon Speedmax cf 8.0 Evo runkokoko M. Kyseessä on aivan uuden sukupolven triahtlon pyörä. Ai vitsi, että tätä päivää on odottanut kuin kuuta nousevaa! Speedmax Evossa on runkoon integroitu jarrujärjestelmä, integroitu stemmi ja ohjaintanko sekä tietysti kermana kakun ja jopa mansikoiden päällä Shimanon Ultegra Di2 sähkövaihteet. Pyörässä on kokonaisuudessaan selkeästi parempi säädettävyys ja jonkin verran pienempi aerodynaaminen vastus. Tästä on olemassa sekä TT että triathlon malleja ja minulle tuli triathlon. Erona näiden kahden välillä on stemmi ja jarrujen säädettävyys. (triathlon pyörässä korkeampi stemmi ja parempi säädettävyys). Kaapeleita rungon ulkopuolella menee yhteensä 6cm!  Kokonaisuutena aikas namu. Tällä kaudella Leanda Cave mm. ajoi juuri kyseisellä pyörällä. Parasta koko diilissä  oli se, että uuden pyörän sain ostettua käytännössä vanhan pyörän myyntihinnalla:=) Hyvä minä! Tästä ei enää minun tasolla pyörä parane. Pienen fiilistelyn jälkeen taitaa ollakkin sitten vuorossa uuden perheen jäsenen treenikuntoon laitto. 

Pyörän kokoaminen olikin hieman vaativampi kuin mihin olin tottunut. Kuten aikaisemmin mainitsin niin pyörässä itsessään on integroitu stemmi ja ohjaintanko. Tämän kokoaminen vaati hetken pohdintaa, sillä ruuveja oli selkeästi enemmän kuin mihin olin tottunut. Pian kuitenkin tämäkin onnistui. Hienointa säädettävyyden lisäksi ohjaintangossa oli vaihdevipujen löytyminen lepuutustankojen lisäksi jopa nousukahvoilta. Kokemuksesta tiedän että tämä tulee helpottamaan omaa ajoa aikas runsaasti. Viva la Di2!

Seuraavaksi vuorossa oli satulan asettaminen. Satulatolpan päässä on pitkähkö jatke, kuten kuvasta näkyy joka on Shimano Di2:n akku. 

Ennen satulatolpan runkoon asennusta vaihdoin mukana tulleen Selle Italian satulan omaan tuttuun ISM ADAMO TT:hen. Sueraavaksi liitin ohjeen mukaan vaijerit kiinni satulaan ja sitten satula tolppa kiinni runkoon. Kyllä, kaikki vaikuttaa todella hyvältä

Tämän jälkeen vielä mukana tullut Ultegran kampisarja sai väistyä Rotor 3d+ ja Qrings 54/43 sekä Power2Max wattimittarin tieltä.  Jotenkin tykkään tämän brutaalista ulkonäöstä. Toiminnaltaankaan en voi muutakuin kehua Rotorin tuotteita. Suosittelen, vaikka ovatkin hieman tyyrihköjä.

Nyt alkaa fillari olemaan pikkuhiljaa kasassa. Enää alle Mavicin Cosmic Eliten kiekot ja avot yksi Triathlon-pyörä on syntynyt tähän talouteen.  Onhan se hieno, mutta paljon pitää vielä työtä tehdä säätöjen, miehen  ja muun kanssa ennenkuin Canukasta saadaan sen potentiaali irti. Seuraavien päivien bloggaukset tulee varmasti sisältämään kaikkea mielenkiintoista säätösettiä!