maanantai 29. heinäkuuta 2013

Finntriathlon 2013, Pyöräily ja T2

Pyöräily

Pyörälle noustuani oli heti tiedossa n. viiden km myötätuuli osuus jonka jälkeen kääntöpäikalla 90 asteen käännös  ja 12km  vastatuuleen. Pyöräreitti oli profiililtaan melkotasainen ja tiedossa oli vain muutamia mäkiä. Sama reitti pyöräiltäisiin kahteen kertaan. Muutosta oli hieman viimevuoteen verrattuna mutta ajetusta maastosta suurinosa oli entuudestaan tuttua joka tietysti auttoi etenemistä.

Pyöräosuudesta voisi siis odottamaan hyvää aikaa. Tarkoituksenani oli kuitenkin pitäytyä tarkasti etukäteen laatimassani kisasuunnitelmassa. Pyöräilyssä vauhti rajoitettaisiin 34km/h ja siinä pitäydyttäisiin vaikka tuntuisi kuinka hyvältä tai vaikka saisin taivaallista apua pyöräilyyn. Pyöräily  käytiin viime vuoden tapaan tänäkin vuonna todella tuulisissa olisuhteissa. Tuuli suuntautui pohjoisesta etelään joten heti aloituksesta alkaen ensimmäinen pitkäsuora mentiin mahtavasti myötätuuleen. Heti ensimmäisestä vedosta alkaen alkoi sydän hakkaamaan kovaa. Tuttu tunne" Sykkeet lähti 170bpm pinnasta laskemaan kuitenkin pian kohti normaalimpia 145bpm lukemia. Uinnin jälkeen sykkeet on mulla pyöräilyn aluksi aina tähtitieteellisissä lukemissa.

Tuulen loistavalla avustavalla nopeudet nousi heti lähdöstä tasaisella lähemmäksi 40km/h:ta. Hehe välittömästi meni suunnitelma pialalle. No onneksi tiesin muutaman kilometrin jälkeen tiedossa olevan pitkä ja tappava vastatuuliosuus.  Tämä kyllä tasoittaisi keskinopeuden mukavasti "oikeille" lukemille. Vauhtiin päästyäni alkumetreiltä alkaen ohitettavia riitti kylliksi.  Ikäryhmittäin porrastettu lähtöjärjestelmä ei todellakaan ole paras mahdollinen. Muutama umpikiekollinen TT kaveri pyyhälsi ohi lentämällä mutta muuten sain olla ohittavana osapuolena. Ja tunnustettakoon, että onhan se mukavaa. Aina ohittaessa nousee adrenaliini sopivasti.

Ensimmäiset 5km pyyhällettin myötätuuleen ja siinä saikin hyvin lämmöt jalkoihin. Tuulesta huolimatta ilma ei ollut kylmä ja jalat pysyivät hyvin lämpimänä. Kääntöpisteen jälkeen tullut vastatuuliosuuskaan ei oikeastaan tuntunut pahalta. 10km jälkeen solikin hyvä kääntyä itä-länsilenkille ja nauttia sivumyötäisestä tuulesta. Valitettavasti  hyvää letkaa ei löytynyt ollenkaan ja järjestäjät pitivät peesauksen kyllä minimissä. Hienoa! Ylämäkeä oli reitillä jonkin verran mutta ei häiritsevästi. Pahin rypistys oli kierroksen lopussa jossa yhdistyi tiukka ylämääki ja vastatuuli. Selkeänä taktiikkanani oli vetää mäet rauhallisesti ja sitten polkea kunnolla. Tämä toimikin hyvin, sillä alamäissä onnistuin ohittamaan aiemmin minua ohittaneita ihmisiä. Raskaasta painosta (kisapaino 84kg) on todella hyötyä alamäissäEnsimmäinen kierros meni kuin siivillä. Kokokierroksen jälkeen keskari 35,4km/h. Alla 45km tiedot jossa näkyy selvästi tuulen vaikutus nopteuteen. Kokonaisuutena loistava kierros.



Toiselle kierrokselle hiljensin menoa selkeästi koska ajattelin säästää jalkoja juoksuun. Tarkoituksena oli tiputtaa keskari 34km/h pintaan. Toinenkin kierros lähti liikkeelle oikein mukavasti. Heti alkuun sain kiinni n. seitsemän hengen ryhmän jossa jokainen ajoi n. 5-7 metrin päässä toisistaa (peesiraja 10m). Hyppäsin mukaan jonoon ja nautin menosta. Jätin 5m väliä edellä olevaan. Pian kuitenkin viereeni tuli peesivalvonnasta vastaava moottoripyörä ja pöräytti torveen. BUSTED! Tiedossa oli 15s stop and go rangaistus. Okei, olihan etäisyys lyhyempi kuin raja-arvo mutta silti sama se oli kaikilla muillakin ja vain jonon viimeinen sai rangaistuksen. No ei auta valitus sillä olihan se ansaittu rangaistus. Peesivalvonta siis toimi erinomaisesti ja tästä täydet pisteet kisajärjestäjille. Tästä oli vain kasattava paketti kasaan uudestaan ja otettava letka kiinni ja jatkettava siitä. Pysähdys kuitenkin jaksotti kivasti vastatuuli osuutta ja pian olinkin jo kääntöpisteellä. Edessä näkyi muutamia selkiä jotka ohitin nopeasti ja jatkoin tasaista etenemistä kohti määränpäätä. Loppumatka menikin yksin ajaessa ja fiilistellessä. Määränpää alkoi lähestyä koko ajan. Tuntui  oudolta himmailla vauhtia kunnolla loppumetreille saakka. Jaloissa olisi ollut paljon menohaluja mutta suunnitelmassa oli pysyttävä. Tämähän oli testi siitä olisiko kyseinen vauhti hyvä myös Ironman matkalle.   Ohessa 46-90km väliajat. Siinä huomaa selvästi lopun himmailun. Kilometrit 70-90 oli oikeasti kuin sunnuntai ajelu. Helppoa ja mukavaa



Koko pyöräilyn ajan mieli pysyi virkeänä ja ruoka sekä nesteet imeytyivät hyvin kehoon. Tosin en ottanut kuin yhden kiinteän patukan ja loput geeleinä. Seuraavaan kisaan täytyy laittaa 20minuutin välein ruokailuhälytys että muistaa säännöllisesti syödä kisan aikana. Lopun selkeästä himmailusta ja muutenkin kevyehköstä pyöräilystä johtuen jalkoihin jäi vielä energiaa oikein kunnolla. Kyllä tätä vauhtia olisi voinut pitää vielä toiset 90km. Pystyin noudattamaan kisataktiikkaa erinomaisesti enkä lähtenyt hötkyilemään ollenkaan. Pian olikin viimeinenkin käännöstehty ja jäljellä oli enää 7km myötätuuliosuus.  Tästä fiilistellen ja nautiskellen kohti vaihtoa. On se kisailu vaan mahtavaa.  Pyöräilyn  loppuaika 2h35min ja keskinopeus 34,1km/h. 

T2
Pian alkoin pyöräilyosuuden loppu häämöttämään. Ennen vaihtoaluetta oli pyörältä nousu ja siitä juoksu pyörä telineille. Tarkoituksenani oli irrottaa jalat kengistä ennen pyörältä nousua ja juosta avojaloin telineelle ja samalla jättää kengät pyörään. Suunnitelma romuttui kuitenkin täysin kun koettaessa irrottaa toista jalkaani kengästä irtosi koko kenkä polkimesta. Jouduin siis juoksemaan yhdellä kengällä vaihtoon. Nopeasti löysin oman telineeni. Minua ennen rekissä oli vain noin viisi pyörää joten ihan hyvin tuntui pyöräily menneen.  

 Nopeasti pyörä rekkiin ja kypärä päässä ja kengät kädessä nopeaa juoksua kohti T2 vaihtoaluetta. Ketään muuta ei ollut vierellä. Juoksu oli noin 200m aidoilla reunustettua polkua kohti urheiluhallia missä odotti vaihto pyöräilystä juoksuun.


Juoksu tuntui kevyeltä ja mielessä oli vain nopea vaihto. Kävin mielessä läpi tutun proseduurin. 



Pian olinkin jo hallin sisällä ja rivistö pusseja odotti noutajaansa. Omani oli aivan rivinpäässä joten se oli helppo löytää. Nappasin pussin rekistä ja juoksin 10metrin päässä olevalle tuolille vaihtamaan vaatteita. Otin pyöräilypaidan, lasit, kypärän, hanskan!, ja armwarmerit nopeasti pois. Samalla kaadoin pussin sisällön lattialle. Nopeasti juoksukengät jalkaan. aurinkolippa päähän ja muutamat geelit paidan takataskuihin. Sitten vaan pyöräkamppeet pussiin ja kohti juoksun aloitusta. Pientä säätöä oli geelien kanssa. Ne vaan ei menny taskuihin. No pian sain jättää hyvästit pussille ja juosta kohti valoa.  Vaihto meni ihan hyvin. Pientä sähläystä monessa tilanteessa mutta ei mitään ratkaisevan huonoa mokaa. Aikaa vaihtoon meni 4:35. Tästä lähtisi viimeinen osuus. Maalissa nähtäisiin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti