Nyt takaisin blogin kimppuun, piiitkän tauon jälkeen. Kiireet alkavat hellittämään ja elämä ehkä sittenkin hymyilee hiukan. Blogin päivityksen tauolle oli monia, ihan päteviäkin syitä, mutta nyt taas jatketaan. Pahoittelut tauosta lienevät kuitenkin paikallaan.
Eilen oli vuorossa yksi kesän kohokohdista eli vuotuinen Pirkan Pyöräily. Tapahtuma järjestettiin jo 35. kerran ja on Suomen suurin pyöräily tapahtuma. Mulle lenkki oli ensimmäinen. Vaihtoehtoja oli kaksi, joko klassikko eli 134km tai Pirkan lenkki 217km. Valitsin tänä vuonna lyhyemmän vaihtoehdon koska ajattelin sen palvelevan enemmän tulevaa Joroisten haastetta. Ilmoittauduin jo hyvissä ajoin ryhmään jonka tavoitteena oli pyöräillä reitti alle 5h:n jolloin ajokeskinopeus tulisi noin 30km/h. Tästä tulee pitkähtkö kuvaus suorituksesta, mutta koettakaa kestää.
Aamulla herätys 05:30, aamupuurot ja juomat naamaan ja nokka kohti Hakametsän hallia jossa tapasin T:n ja Jannen joiden kanssa ajateltiin pistää homma pakettiin. Mukaan tarttui 10 geeliä, joita ajattelin nauttia 30minsan välein ja urheilu juomaa. Nyt olisi tilaisuus harjoitella vatsan kestävyyttä pitkässä kova tempoisessa reenissä. Lähtö tapahtui monessa eri ryhmässä, koska lähtijöitä, oli lähemmäs 2500. Viimein meidän vuoro tuli. Lähdimme alle 5h ryhmässä 3/6, jonka rynni liikkeelle klo 09:21. Vettä ei juuri nyt satanut mutta tiet oli märkänä sateesta ja lämpöä 12c. Ei ihan ihanne keli.
Tässä olisi Pirkan pyöräilyn reittitiedot ja muut datat:
http://connect.garmin.com/splits/187474332
Ryhmää lähti vetämään ennalta määrätty kaupin kanuunoiden johtaja. Alkuun mentiin ihan rauhallisesti ja ekan 15km keskinopeus oli 31,5km/h. Tässäkin vauhdissa ryhmä oli pienentynyt alun 30:stä 6 henkilöön. Pian kuitenkin todettiin T:n ja Jannen kanssa, että eiköhän lähetä menemään ja ylöjärveltä Mutalan huoltopisteelle ajaettin 36km/h ja sujui todella kevyesti. Mukana tuli muutama kaveri meidän lisäksi.
Mutalan tauolla käytiin nopeasti kusella ja eikun satulaan. Pian sateen kastelemat tiet ja märkä keli aiheutti mulle yllättäviä ongelmia. Satula alkoi vajoamaan jatkuvasti ja n. 30km kohdalla jouduimme pysähtymään ja kiristämään satulaa. Tämä ei kuitenkaan auttanut kuin 5minuutiksi ja johan alkoi synkkiä ajatuksia kiertämään mielessä kun oltiin poljetti vasta n. 40km/134km. Seuraavalle Kurun tauko paikallekkin oli vielä matkaa 30km. no kiukulla mentiin, vaikka polvet kävikin suussa. Väännettiin 35km/h keskarilla kurun huoltopisteelle n. 57km matka. Ohitettiin noin arviolta 500 henkilöä. Kyllä Powerbar maistui hyvältä 3min tauolla Kurussa. Teiden kuivuessa myös satula jähmetty pystyasentoon ja nyt alkoi munkin mieli kääntyä ilon puolelle. Tästä se alkaa!
Kurusta matka jatkui kohti Muroletta. reitti aivan upeeta maastoa, koskien ylityksiä, mäkiä ja järven rantaa. Johan alkoi sujumaan. Ryhmässä enää kolme jäsentä, minä, T ja Janne, jäljellä ja vuorovedoin keskinopeus 34km/h. Vielä ei edes väsy paina jalkoja, vaikka lähemmäs 100km oltiinkin tultu 34km/h keskarilla. Pääsin ottamaan muutaman geelinkin ajossa. Tätä on hyvä harjoitella triathlonia ajatellen. Ajatuksissa tästä kaikessa kävi jo, että ollaan me kuule kunnossa.
Tästä kuitenkin alkoi tuskien taival. Väli Murole-Terälahti (22km) olikin yhtä ylämäki-alamäki vääntöä, vaikka vuorovedoin vedettiinkin niin keskari tippu 32km/h. Maisemat oli todella hienoja mutta nousua riitti. Koko matkalla nousu metrejä kertyi 1900. Kyllä riitti poljettavaa. Vielä kuitenkin oli tuntuma aikas hyvä. Ajatukset ei harhaillut missään ja mielialakin pysyi todella korkeana, hyvästä seurasta ja ilmasta johtuen. Aurinkokin alkoi jo hieman pilkottaa. Ennen terälahden taukopaikkaa jouduimme jopa himmailemaan autojen takia vauhtiamme. Ennenkuin huomasikaan olimme jo taukopaikalla.
Matkaa olisi enää jäljellä n.37km. Terälahden ja Sorilan väli osoittautui kuitenkin ryhmällemme vaikeaksi. Jostain syystä vetohalut alkoivat muilta hiipua ja käytännössä vedinkin välin lähes yksin. Kisoissahan ei saa peesata joten kaipa tähän olisi totuttava. Nyt alkoi jo ylämäissa tangolta ajaessa reisien lihakset nykimään ilkeän oloisesti. Tulisiko pian noutaja?
Pieneksi piristykseksi ja kohokohdaksi muodostui hetki kun pääsimme ohittamaan Cervelon P:lla ajaneen parin. Kyllä tuntui makialta päästellä ohi huippuunsa viritetyistä Triathlon peleistä. aah. Pienistä nykimisistä huolimatta polkeminen sujui. Vaikea vetovastuu taittui 33km/h keskarilla. Vaikka mitään aika tavoitteita ei ollut, olimme selkeästi alle 4,5h vaudissa. Kyllä on hyvä fiilis.
Viimeinen veto Sorila-Jäähalli (13km) meni jo ihan fiilistellessä mahtavaa keikkaa. Vauhti tiputettiin ja liityttiin johonkin ryhmään jonka saimme kiinni. Maaliin päästiin ajoajassa mitattuna 4:06 pintaan ja keskarilla 32.6km/h. Keskisykekkin jäi 143bpm. Tuntumaksi jäi, että hieman vielä jäi tankkiin löpöä. Tapahtuma oli erittäin hyvin järjestelty ja huippu laadukas. Mahtava reenimotivaation ja fiiliksen kohottaja. Ensi vuonna ajattelin osallistua 217km täysmatkalle ja siinä 34km/h keskinopeus ryhmään.
Lopussa kuitenkin oli onnellinen kolmikko maalissa. Kyllä maistui sauna ja Hesen Mega-asteria tämän jälkeen.
17km 100min. 6:04min/km 
151
7km 23min 17.6km/h 
